Mulle tuli tämmönen kiduttava ajatus päähän. (teini)Kihlautuminen.
Me ollaan oltu yhessä jo pitkä aika, eikä olla kihloissa. Syynä tähän on yksinkertasesti se ettei me haluta. Meillä on onneksi samallainen mielipide asiasta. Meille se tarkottaa naimisiinmenon ensimmäistä askelta, kihlautumisen jälkeen aletaan suunnittelemaan häitä ja mennään naimisiin. Eikä vaan hengailla "kihloissa". Mulla on muutama tämmönen kaveri joka on menny kihloihin 2-3kk päästä seurustelun alottamisesta, olleet parisen kuukautta kihloissa ja eronneet. Syynä on ollu liian-nopea-tahti. No vittu kai sulla on liian nopsa tahti jos oot vastata tututunu kumppaniis seurustelu -mielessä ja meette kihloihin. Siinä sitä sitte itketään pilalle mennyttä hyvää parisuhetta, ku ollu liian nopsa tahti. No perkele ööö, oma vikas vitun kuupo? Meikä ajattelee asian näin, että vaikka oisit tuntenu kumppanis jo kauan ennenku ootte alakanu seurustelemaan, niin siinä silti on oppimista ja tutustumista siihen ihmiseen. Sehän on nyt iha uus, se on seurustelukumppani. Ei se oo ennää se sama kamu. Nii ja sitte se että 13-17 vuotiaat mennee kihloihin vaikkei tiiä tulevasta mittään. Ja eroaa viikon päästä. Mitä vittua?! Missä on kihlautumisen arvostus? Toisethan voi tietenki olla asiasta eriä mieltä, muistakaa että tää on mun mielipide.
Yleensäki, mikä tekee parisuhteesta hyvän?
Mun maailmassa paras asia ikinä on hellun kainalo! Siihen on ihana käpertyä varsinki silloin ku tuntuu että koko muu maailma on sua vastaan ♥
Meiän parisuhteesta hyvän tekkee se, että tunnetaan toisemme nii hyvin ja osataan olla toistemme kans. Vaikka välillä on luottamuspula, nii kyllä sen silti tietää ettei se toinen mittää oikiasti tee. Vaikka välillä toisen naama vituttaa nii maan perkeleesti että vois upottaa suohon koko tyypin, nii silti sitä aattelee että kyllähän mie tuota tarhapöllöä rakastan. Vaikka meikä välillä huutaa pää punasena ääneni käheäksi tiskaamattomista tiskeistä tai jostaki muusta yhtä vähäpätösestä asiasta, nii kyllä se mua(varmaan) rakastaa :D Mie tiiän että mun kans on vitun vaikiaa olla, kiitokset kuuluu tuliselle/kiivaalle/ihanmikävaan luonteelleni ja sille että kiihdyn tappiin alle sekunnissa. Seppo-reppana mitä se joutuukaan kestämään. Onpa kumma ko se ei välillä kuuntelekkaan mun paskantärkeitä juttuja välillä :D
Mistä te, arvoisat lukijani, ootte onnellisia?
- xoxo Rebellion
Me ollaan oltu yhessä jo pitkä aika, eikä olla kihloissa. Syynä tähän on yksinkertasesti se ettei me haluta. Meillä on onneksi samallainen mielipide asiasta. Meille se tarkottaa naimisiinmenon ensimmäistä askelta, kihlautumisen jälkeen aletaan suunnittelemaan häitä ja mennään naimisiin. Eikä vaan hengailla "kihloissa". Mulla on muutama tämmönen kaveri joka on menny kihloihin 2-3kk päästä seurustelun alottamisesta, olleet parisen kuukautta kihloissa ja eronneet. Syynä on ollu liian-nopea-tahti. No vittu kai sulla on liian nopsa tahti jos oot vastata tututunu kumppaniis seurustelu -mielessä ja meette kihloihin. Siinä sitä sitte itketään pilalle mennyttä hyvää parisuhetta, ku ollu liian nopsa tahti. No perkele ööö, oma vikas vitun kuupo? Meikä ajattelee asian näin, että vaikka oisit tuntenu kumppanis jo kauan ennenku ootte alakanu seurustelemaan, niin siinä silti on oppimista ja tutustumista siihen ihmiseen. Sehän on nyt iha uus, se on seurustelukumppani. Ei se oo ennää se sama kamu. Nii ja sitte se että 13-17 vuotiaat mennee kihloihin vaikkei tiiä tulevasta mittään. Ja eroaa viikon päästä. Mitä vittua?! Missä on kihlautumisen arvostus? Toisethan voi tietenki olla asiasta eriä mieltä, muistakaa että tää on mun mielipide.
Yleensäki, mikä tekee parisuhteesta hyvän?
Mun maailmassa paras asia ikinä on hellun kainalo! Siihen on ihana käpertyä varsinki silloin ku tuntuu että koko muu maailma on sua vastaan ♥
Meiän parisuhteesta hyvän tekkee se, että tunnetaan toisemme nii hyvin ja osataan olla toistemme kans. Vaikka välillä on luottamuspula, nii kyllä sen silti tietää ettei se toinen mittää oikiasti tee. Vaikka välillä toisen naama vituttaa nii maan perkeleesti että vois upottaa suohon koko tyypin, nii silti sitä aattelee että kyllähän mie tuota tarhapöllöä rakastan. Vaikka meikä välillä huutaa pää punasena ääneni käheäksi tiskaamattomista tiskeistä tai jostaki muusta yhtä vähäpätösestä asiasta, nii kyllä se mua
Mistä te, arvoisat lukijani, ootte onnellisia?
- xoxo Rebellion
Apua en tiedä mitä sekoilin tän kommenttilaatikon kanssa nyt :D Mutta hyvän parisuhteen tekee se että molemmilla on siinä suhteessa hyvä olla! :) Ja koska nyt sitä poikaystävää ei satu olemaan niin olen varmaan onnellisin mun ystävistä! :)
VastaaPoistaOokko varma ettet oo mikkää meikän kauan kadoksisa ollu sisko :D
VastaaPoista"Mie tiiän että mun kans on vitun vaikiaa olla, kiitokset kuuluu tuliselle/kiivaalle/ihanmikävaan luonteelleni ja sille että kiihdyn tappiin alle sekunnissa. " Meikäläinen on nii samanlaine. :DD
BUAHAHAH
Mää oon ollu mun hellun kans reippaat kolme vuotta. Ollaan tosin kaks kertaa keretty eruaan ja säätämään omia, mutta silti aina ollaa päädytty tähän :D Mulle taas itellä kihloilla ei oo mikään heti naimisiin-merkitys. Eikä kyllä oo kiire etes kihloihin.
Meikäki tietää näitä 14-vuotiaana kihloissa-dudeja. Voivvv..
Meikästä alakaa tuntumaan että ehkä oonki. Meillä tullee syksyllä kolome vuotta täyteen*! :D ja kyllä, meki ollaa erottu ja sääjetty :D
PoistaNO nyt alakaa pelottaan. HRRR.
Poistablogis on perseestä. kirjottaisit ees omasta elämästäs etkä siitä mikä sua vituttaa. oon nimittäin 16v ja kihloissa ja helvetin onnellinen vaikka ollaanki tunnettu vasta kuukaus että kiitos vaan kysymästä
VastaaPoista