maanantai 29. lokakuuta 2012

Elämme jänniä aikoja.

Hui, oon tehny aikamoisia päätöksiä tässä. Oon edelleen Sodankylässä ja kappas sain täältä töitä. Eli jään tänne pidemmäksi aikaa. Eli piti irtisanoa Oulun kotikolo. Eli S;n kans elämme ratkaisun hetkiä. Eli muutokset on varmoja, se minkälaisia ne on, ei oo varmaa.

Jos olisin osannu ennustaa, että muutan tänne takas, en olis ikinä halunnu tavata S;a. En tarkota pahalla, en todellakaan. Vaan sillä, että se on saanu minussa aikaan semmosta, minkä olemassa olosta en osannu ees kuvitella. Kukkaan muu ei oo koskaan tuntunu tältä, tai siis eihän kukkaan tunnu koskaan samalta. Ja tää on tietenki eri homma ku K;n kans. Mutta se mua hämmentää, että tää tuntuu PALJONPALJONPALJON pahemmalta entä K;n kans. Satan knows why.

Niistä työhommista sitten, sammaa hommaa ko ennenki. Siivoamista, eikä minua haittaa, ei todellakaan. Palkka on ok, ko miettii ettei tarvi vuokraa maksaa. Muutin siis takasin kotia, äitin tykö. Täällä on tillaa. Eikä mua haittaa muuttaa tähän kyllään takas, ei todellakaan! Ainut huono tietenki on, että kaikki "läheisimmät" jää Ouluun. Tottakai mie käyn sielä aina!

Ja mitä kysymyspostaukseen tullee, en aio tehä sitä. En todellakaan, sain nii -tyhymiä- kysymyksiä vastattavaksi että voi helevetti :-D

Aini, päivitän myös suht ahkerasti instagramia, löyätte meikät nimellä; hanippa. Seurailkaa! Nimihän on siis kauan ollu mun lempinimi, nii typerältä ko se kuullostaaki :-D

Nyt mun on pakko alakaa valamistautuu kylille lähtöön, paljon tekemistä tännää! Ette varmaa ikinä usko, mutta kävin hiihtämässä 5 kilsaa eilen. Oli kivvaa!



tiistai 23. lokakuuta 2012

torstai 18. lokakuuta 2012

,

Hän kuuntelee vain varjoja,
ja nälkäänsä hän unelmillaan sammuttaa.
Jos kaipaus on myrkkyä, 
hän pimeydestä siihen sukeltaa.

tiistai 9. lokakuuta 2012

Puss in boots

Oon maailman toiseksi surkein otsikon keksijä (1st on ystäväni Anne) ja tämän kertainen otsikko tulee äsken kattomastani leffasta. Puss in boots = Saapasjalkakissa (jos joku n00b ei tienny). Oli kyllä kieltämättä hyvä leffa, niin sulonen mirri.

No mutta mitä mulle muuta kuuluu? Ihan hyvää (tällä hetkellä), oon heränny 8 aikoihin tänä aamuna, vaikka kattoin viimesen kerran kello puol 3 yöllä. Eikä mua ees väsytä! Yleisesti ottaen, no ulkopuolisen näkökulmasta mulla näyttää olevan kaikki hyvin, esim. mullon maailman ihanin poikaystävä. Mutta... Onko tää sitä mitä mie haluan? Mun pää on ihan sekasin. Niin sekasin etten oikeesti tiiä mitä haluan, en tiiä onko tää sitä mitä haluan. No joojoo, mun pitäis olla onnellinen siitä mitä mulla on ja pittää kiinni ja blabla. Moni varmaan haluais vaihtaa mun kans paikkaa, jo pelkästään ton hellun takia. Okeiokeijoo, pistähän mun sillekki puhua siitä miltä musta tuntuu, mutta entä jos oonki väärässä ja tää on juurikin sitä mitä haluan? Pitäiskö mun vaan sekottaa pakkaa, enemmän tästä mitä se on jo? Enkä mie halua sotkea S;ää tähän ja aiheuttaa sille stressiä, koska nää ongelmat koskee vaan mua, mutta silti vähän meitä. Enkä mie halua "pelotella" sitä ja aiheuttaa "turhaa" riitaa. S on oikiastikki saatanan herkkä. Oon päättäny että kerron sille heti jos mun tunteet sitä kohtaa jotenki muuttuu tai jotain.

Viime viikolla meni vähän liian lujasti. Torstai, perjantai ja lauantaiki vielä meni ihan kevyesti juomisen merkeissä. Huhhuh! Aattelin olla kiltisti (ainaki) koko viikon selvillä vesillä. Torstaina lähin siis ystäväni Caritan ja Saritan kans Kaarleen. Siellä oli joku Traderotiikka (??) juttu, dildoja ja sillee. S ilmesty loppuillasta myös sinne ja lähettiinki melkein samantien pitsab kans kotia päin. Oli niiiin perseestä ku tuvassa porukkaa ku Tuiran torilla ja joka paikkaan piti jonottaa. 666. Perjantai nyt oli "ihan tavallinen" perjantai. PAITSI että! Meikä nakkas palat pikin keskustaa ennenku kerettiin ees baariin...hyvä hyvä. Haettii sitte kebua ja kämpille koisaa. Kello ei ollu ees 12 ku oltiin jo unilla. Tosin, mulla soi sitte 2 maissa puhelin ja se oliki hätäpuhelu eeerittäin tärkeältä ihmiseltä ja mun oli mentävä. Sen kans sitte valvottiin puol 7 asti aamuun, pikku unet siinä ja tää kantaa mulle kahvit ja aamupuurot sänkyyn. Aww.
Lauantaina oli sitte Las Vegas -tyyliset kasinopileet. Oin niitä harvoja alle 30-vuotiaita siellä, mutta oli ihan sssaakelin mukava ilta!! Ruokaa, juomaa, seuraa, kilpailuja, blackjackiä, etseteraa etseteraa. Ihme kyllä, ei tullu ees rabulaa. Instagramissa on pari kuvaa illalta, aika surkeita ku kaikki aina katos mystisesti ku joku kaivo kameraa esille. Ei porukka vissii halunnu todisteita tukevista humalatiloistaan :-D

Voisin laittaa tähänki pari photoa, mutta kirjotan tätä iphonella nii en jaksa alakaa taisteleen tämän hra Saatanan keksinnön kans. Sori. AINII, S on 10 päivän lomilla! Tai siis nyt sillä on vielä 5 päivää. Whoppaa! Ihan kivvaa hengailla tällee enemmänki, muttako me ei keksitä mittää tekemistä muutako nyhjätä kotona vittu. Ja sekös mua alakaa ahistaa. Yöllä alako ahistaa nii pahasti että meinasin mennä sohovalle nukkuu. Jo pelekkä S;n kosketuski saa mun kärtymittarin holokin kaakkoon. Ja hetikö tätä alakaa miettii nii alakaa vituttaa. Jes.

Tähän on siis hyvä lopettaa tällä kertaa, ennenkö tästä lopusta tullee pelekkä kirosanojen oppikirja. Tosin, luppaan alakaa kirjottelemaan useammin, kunhan tää "tilanne" tästä johonki päis rauhottus. Suuntaan tai toiseen, mutta johonki kummiski. Saatana ko haluaisin selevittää tän tilanteen teille, jos saisin vaikka vinkkiä how to do things, mutta luulenpa että saisin vaan "vittuoon maailman paskin tyttöystävä saatana" -kommentteja. Ja sitähän mulle ei tarvi ennää kertoa. Tiiän sen helvetin hyvin.

- hannahiii