...

                                                              Yep, that's true!

Miksi onnee on niin vaikee saada?

 Juju - Onni

Pakko avautua. Mulla on asiat ulkopuolisen nkökulmasta hyvin. Mullon S, mun eksä on yks mun parhaimpia ystäviä, mulla on koira ja kaikkea sitä mistä jotkut vaa uneksii. Nyt musta tuntuu, pitkästä aikaa, että oon oikeesti aidosti onnellinen. Oon asustellu täällä Markon tykönä kohta kaks viikkoa, enkä halua täältä pois. Täällä on ihanimmat naapurit, kaikki ystäviä keskenään. Täällä oon onnellinen. Koulussa mennee hyvin.

Oon miettiny monesti, miks tuun paremmin toimeen poikien kanssa, entä tyttöjen. Harvaa tyttöä jaksan kuunnella yhtä iltaa enempää. Täälläki tuossa naapurissa assuu yks 25-vuotias poika, M, jolle oon käyny vähän väliä purkamassa sydäntä. Seki on avautunu mulle asioista, jotka on sille vaikeita. Se sanoki, että ihmettelee paljon sitä miten se pystyy kertomaan mulle asioita, joita se ei oo kertonu kenellekkään muulle.

S tullee perjantaina! En millää jaksais oottaa. Tai no en tiiä, minua ahistaa ihan älyttömästi. Tuntuu, että oon jotenki laiminlyöny sitä. Tai siis äh, vaikea selittää. Mulla on ihan kamala ikävä sitä.

- Hanna

:)

Oh, I was overwhelmed,
and frankly scared as hell.
Because I really fell for you.

- h

Tuomion temppelissä

Eipäs ole täälläkään tullu paljoo päiviteltyä. Oon ollu yli viikon kipiänä, veto pois kokonaan. Kouluki jääny vähän taka-alalle nytte, jäiks. Tännää Hefe tuli tänne kans, nyt mullon täälä kaks mirriä ja koira. Onneksi, thank god, nuo tullee toimeen keskenään. Hefe lähteeki sitte taas jo torstaina reissuun. Mammanpoika. Oon ollu nytte yli viikon tässä Koskelassa, Markon kämpillä kortteeraamassa. Paljon mukavampi täällä ku kaikki apu, seura, mitä-ikinä-tarviikaan löytyy naapurista, vähitään seuraavasta rapusta. Tää on kyllä loistava taloyhtiö! Kaikki kavereita keskenään ja eräs Anna, joka on jo reilusti aikunen nainen, on löytäny paikkansa minun sydämessä. Annasta on tullu toooodella tärkeä mulle.S tullee viikonloppuna! JES!
Mulla ei oikiastikkaan nyt oo voimia kirjottaa enempää, mutta i promise, tekstiä tullee tällä viikolla! Niin paljon asiaa, niin vähän voimia/aikaa...

- Hanna

ah

F. E. Stonela ja J. P. Ovela ♥

mirrejä

                                                          Misu ja Milla

Tässä on nää mun ylisuloset kamut. Toinen mirreistä on meikän veljen ja toinen iki-ihanan Katjan :) Oon edelleenki ihan kuollu, joten en jaksa tän enempää lätistä. Ja mun käsi on puutunu koska Milla makkaa sen päällä. :-D Seeya.

Always and all ways

Oon kipiänä. Kohta viikon ollu eikä loppua näy. En jaksa tehä mittään. Oisin laittanu kuvia mun kahesta oikein suloisesta seuralaisesta, mutta se ois vaatinu mua menemään koneelle tohon 2 metrin päähän joten koin helpommaksi pikapäivittää sängynpohjalta. Tännää pelkkä vessaan raahautuminen on tuntunu maailmanlopulta. Ihmissuherintamalla on tapahtunu paljon! En nyt jaksa alkaa tän enempää nyt kertomaan. Sen voin sanoa että kolmas osapuoli löytyy ja mun ajatukset on sekasin. Joko oon helevetin tunteeton tai sitte oon niin pahasti kuumehouruissa ja lääkkeissä etten ossaa ajatella järkevästi. Miksi taas? Taas jonkulainen soppa tulilla...perhana.

Fuck bitches

Eilinenhän meni siis niin lujasti ettei voi muuta sanoako että huhhuh... Nyt on rapula

         Meikä ja isoveljen tyttöystävä Katja...hot stuff! (c) marko


- Hanna

Rankka viikko, on ollut kyllä.

Moro moro. Tää viikko on tuntunu jotenki erityisen rankalta. Syinä on ollu koulun alku, ikävä ja pettymys ihmisiä kohtaan. Tuntuu epäreilulta, että ite pistät kaiken likoon ettet menetä hermojas sekunnin sadasosassa ja annat tsäänssejä toisensa perään ja siltikään mikään ei muutu. Onko se oikeasti niin paljon (ehkä liikaaki) vaadittu, että joskus - edes kerran pitäisit lupauksesi? Ilmeisesti jöö. Ikävä kaihertaa mieltä, päivät tuntuu loputtoman pitkiltä, aika matelee ja tuntuu tuskaiselta ootella, että S saapuu maisemiin. Onneks mulla alko tuo koulu nii aika kuluis (ehkä) hieman nopeampaa. Kaks pitkää viikkoa vielä, tai tarkemmin viikko ja kuus (6) päivää... Paskaa. Oon niin korviani myöten ihastunu ja tuntuu toisenki puolesta pahalta ku silläki on mua ikävä muttei yksinkertasesti vaan voi asialle mitään. Tällä viikolla postipate kanto mulle uuen puhelimen, iPhone4. Aattelin ensin että vittu tällä ei tee yhtään mitään. Nyt vaan rakastan tätä. Latasin Appstoresta muutaman appin ja totesin etten tarvi läppäriä oikeastaan mihinkään enää. Tää puhe-elin on nero. Koulussa on mukavaa, oikeesti. Oon tutustunu mun luokkalaisiin ja ne on mukavia :-) oon vähän kateellinen ku yks poika meiän luokalta lähtee Kreikkaan huomenna. Epistä. Eipäs mulle mitään sen kummempaa kuulu, ikävä S:ää melkeenpa kokoajan. Eikä se auta asiaa että se lähettelee kaikkia söpöstely viestejä sieltä, melkeenpä kokoajan :-) Hyi äsken tuli tv:stä mainos alkavasta sarjasta nimeltä Alcatraz. Näytti pelottavalta ja kiinnostavalta. Vois alkaa seuraamaan, kunhan se alkaa.

Eipäs mulla muuta, alan nyt unille ja postailen vähän paremmin ku löydän intoa tarpeeksi. Tällä hetkellä niin tyhjä ja ontto olo, ettei mikään tunnu miltään.

- Hanna

Valkokankaalla, ne toisiaan suutelee.

Minun tunteet on taas ihan sekasin. Tämä on taas niitä "yhy yhy en tiiä mitä haluun" -päiviä. Toisena päivänä oon ihan onneni kukkuloilla, toisena päivänä taas mietin että koska tämä kosahtaa johonki paskaan taas.  Mietin aika paljon sitä, että miten voi olla mahollista että miten mulla käy näin hyvä säkä. Oon saanu elämääni niiiiiiiiiin ihanan ja kultaisen ihmisen, ettei voi olla ees totta. Pelkään kokoajan, että jotaki pahhaa tapahtuu tai että mie teen jotaki pahhaa. Kyllä, humalassa olin hieman holiton, tiedetään. Mutta se oli ihan eriasia nyt ku silloin. Silloin sillä ei ollu mittään mitä teki, ku ties että toinen tekkee sammaa kans...eikä silti koskaan erottu, ainakaan tarpeeksi ajoissa. Nyt ku mie oikeasti haluan olla kunnolla, nii se on eriasia. Eihän mun pitäis, tarvi tai täydy olla kiltisti...muttaku haluan olla. Haluan olla S:n luottamuksen arvonen. Tiiän, ettei se tekis mulle koskaan mittään pahhaa. Ei missään maailman tilanteessa. Se ei koskaan satuttais minua - ei ikinä. 

Tää "suhde" on muutenki toooodella erilainen, ku mun edellinen suhde. Tässä suhteessa me voijaan lähtiä yhessä baariin/juomaan, ilman että tullee mittää mustasukkasuuspaskaa tms. Me voijjaan pittää hauskaa yhessä, aidosti. S on esitelly mut sen miljoonalle kaverille, en ees muista kaikkien nimiä. Oon esitelly S:n muutamalle mun kaverille, jotka kaikki tykkää siitä älyttömästi. :-) Me ei olla kertaakaan tapeltu, eikä muutenkaan nahisteltu mistään. Tää on oikiastikki ihan kivvaa. :-)

ps. Minun puhelin ei vieläkää tullu...yhy.

- Hanna

Haluaisin antaa sulle vispipuuronvärisen suukon, ylipyyhkivän sadekuuron.

Heipä hei taas. Siinä se meni taas, viikonloppu. Miks se aina menneeki niin nopsaa? Sunnuntai on aina haikea päivä. Huomenna on jo maanantai ja uus viikko aluillaan. Vietin ihanan viikonlopun, ihanan ihmisen kanssa. Sain aamupalan sänkyyn. Haikea fiilis jäi ku saattelin S:n linja-autoasemalle, sinne se kouluttaja taas lähti. Kolme viikkoa on pitkä aika, pitkä aika oottaa että nähään taas. Tein itelle seinälle semmosen "kalenterin" 26. päivään asti, että saa vettää ruksilla yli aina illalla yhen päivän. Hui. Kolome viikkoa on helvetin pitkä aika oottaa, että näkee toisen. Ja harmittaa ku viikonloput mennee nii nopsaa, S on täällä perjantaina puol 7 aikaan illalla, sunnuntaina lähtee samaan aikaan. Ei siinä hirveesti kerkeä mittää tehä, varsinki ku molemmilla on myös kavereita joita pittää nähä. Paitsi tänä viikonloppuna vältyttiin taitavasti siltä :D S lähti J:n kans pelaan lauantaina bilistä ja mie lähin kattoo yhtä rakkainta ystävääni Annea ♥. 


Annen kanssa ollaan tunnettu kohta kaks vuotta ja vaikka välillä ei pidetäkkään yhteyttä, niin se on silti rakkain ystävä mitä mulla on. Se tietää kaiken minusta ja mie siitä. Se nainen tuntee minut ko omat taskunsa ja voi melkeenpä ennustaa minun ajatukset. sanat ja teot. Ollaan yhessä koettu paljon. Yhessä ollaan rämmitty suot ja puskat. Yhessä ollaan kierretty baareja. Yhessä ollaan oksennettu ristiinrastiin. Yhessä ollaan itketty paskaa maailmaa. Yhessä ollaan koettu elämän suuria iloja ja suuria suruja. Minusta tuntuu etten olis tässä ja nyt, tämmösenä ku oon, jos Annea ei olis olemassa eikä oltais koskaan sen kans samoihin bileisiin eksytty. Tai siis kaikki tämähän alko siitä ku rikoin Annen lautasen. Beibi, oon sulle vieläki lautasen velkaa! :D Ollaan tapeltu ja ollaan sovittu. Aina löyetty toisemme, monen kuukauenki jälkeen. Mie tiiän, ettei Anne jättäis minua koskaan yksin. Ja Anne tietää sen, etten koskaan jätä sitä yksin ja tuen sitä aina. Loppuun asti, kaikessa. Se tukee aina minun päätöksiä, oli ne sitte mitä tahansa, vaikka ois kuinka paska päätös tai huono. Mutta sen sanon, rakastan tätä naista ♥


Perjantaina käytiin vähän tanssiloimassa Katjan, Markon, S:n ja H:n kans. Oli mukavaa "pitkästä aikaa". Lauantai-päivä meni nukkuessa ja völläillessä. Kello alako pelottavasti lähentelee puol 8 jolloin S oli sopinu J:n kans treffit. S kävi sitte ensin nakkaamassa mut Annen tykö, matkalla tietenki eksyttiin Kaakkurin suureen ghettoon mutta perille päästiin! :-D Illalla oli tarkotus lähteä Liminkaan kattoo Valakosipuliyön meininkejä Annen, N:n ja S:n kans, mutta sattuneista syistä jätettiin menemättä. Käytiin sitte S:n torilla jätskillä, kattoo mitä sielä näkkyy....muutama alakoholin ottaja siellä oli. Ei muuta. Luulis että 10n aikaan illalla Oulun Torilla ois ollu elämää, vaa ei. Sunnutaiki meni sitte iha vaa völläillessä, syötiin hyvin ja ulkoilutettii kissoja :-D Melekosia veijjareita ne! 


Huomenna eli siis maanantaina, saattais hyvällä mahollisuuella olla minun iPhone 4 postissa valamiina haettavaksi. Saanpahan sitte kuvamateriaalia tännekki, jos nyt ossaan käyttää sitä. Äiti nakkas mulle "Sie varmaan istut se puhelin käessä ja mietit että miten vittu tän saa päälle" -Joo, nii se varmaa mennee :-D. Jäiks. Mihinhän mie jouvun sen puhelimen kans? Ensinnäki, en oo mikkää puhelinnero ja toiseksi mikkään puhelin ei oo koskaan pysyny mulla ehjänä. Hienoo. Nii ja keskiviikkona alakaaki sitte jo koulu! HUI! Minua jännittää, iha hirviästi. Tiistaina viimeistää pittää käyä shoppailemassa vähän koulujuttuja ja semmosta. 


Ei mulla muuta, tästä tuliki odotettua pitempi postaus.


- Hanna

...and that's who I am

Sain yhestä blogista tämmösen idean, että kerään ...and that's who I am -sivustolta kuvia, jotka kertoo minusta. Tässäpä teille kuvaspämmiä.

Tässä muutama nyt näin aluksi.

- Hanna

.

Minun yhen erittäin viisaan ystävän fb:n tilapäivitys. Veti aika hiljaseksi.

Joskus ihmiset joita rakastat,
loukkaavat sinua eniten.

On parempi olla silloin hiljaa.
jos rakkautesi ei ollut tarpeeksi,
niin luuletko että sanoillasi on merkitystä?

- Hanna

ARVAKKAA MITÄ!

Redrama - Kickstart

Ensiksi oli pakko laittaa tuo biisi. Ihan törkiän hyvä biisi, en tiiä miksi ko tuo on tuommone perus sedularenkutus, mutta siitä tullee mieleen hyviä juttuja! :-)

Seuraavaksi...meikä se eilen niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyviä uutisia. Meikällä alakaa ens keskiviikkona koulu. Oikiasti. Alakaa jes wohoo.

Ja sitte niihin kuulumisiin. Ei mulle mittää erikoista kuulu. Eilen olin ystäväni A:n luona, puhuttiin paskaa, juoruttiin, haukuttiin kaikki ja terapisoitiin maailma paremmaksi. Siltikkään mihinkään ei tullu selevyyttä. Kuinka vitun pitkä ja iso terapiaryhmä pittää kasata, että saahaan näihin tuntemuksiin jonkulaista tolokkua? Eikä varmaa oo hirviän vaikia arvata mistä nämä tuntemukset johtuu...miehistä - tietenki. Mikä siinä oikiasti on, että ne jumalanhylykäämät urpot saa naisten päät näin sekasin? A:n kans eilen puhuttiin ja puitiin asioita monelta eri kannalta, toisella pyörii eksä jalakoissa ja toisella on inttileskeyttä ilmassa. HMM... Mua alako eilen niin palijon raivostuttaa, että mie otin koiran ja menin tuonne mettäpolulle...kävelin, kävelin ja kävelin syvemmälle. Ko oltiin minun mielestä tarpeeksi syvällä mettässä nii päästin koiran irti ja huusin perseestä asti. Karjuin varmaan vartin sielä mettässä yksin. Voin sanoa että helepotti! Tiiättäkö, mie rakastan syksyä! Ihana ko illat pimenee, tuoksuu raikkaalle ja sateelle. Voi illalla polttaa kynttilöitä ja ah. Nyt ko mie oon saanu tämän kämppärojektinki jo aika hyvälle mallille nii voin oikiasti nauttia näistä illoista ko oon yksin täällä. Yks päivä ko kävin lenkillä ja käveltiin sumun läpi, nii mulle tuli yhtäkkiä semmonen tunne että hitto mie rakastan ittiäni. Ei hajuakaan mistä tommonen tupsahti.

HIIIII tännää on torstai! Mikä tarkottaa sitä että huomena on perjantai! jes.

- Hanna