sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Hola hola heloyy

Pitkästä aikaa. Teen tätä taas puhelimella, joten suurimmat vahingot tullee olemaan kirjotusvirheet. Btw, miks olin ensin kirjottamassa vaginat vaikka piti kirjottaa vahingot? Nojjöö en tiiä :D 

Mua on pitkään mietityttäny erään tuttuni käytös. Tätä ihmistä on aikoinaan satutettu henkisesti ja paljon. Silti hän palasi tulen ääreen ja jatkaa elämäänsä autuaan tietämättömänä asioista. Ehkä parempiki olla tietämättä, ku tietää ja satuttaa itsensä uudelleen. No hard feelings, vahinko kierrossa, sie otit sen vastaan. 

Sitte ilosempiin uutisiin. Voi cheesecake! Haluaisin niin kärsimättömänä kertoa teille iiiiiiloisen uutisen mitä mun lähipiiriin on tapahtunu. Onnen potku! Mutta sinetti on suuni eessä edelleen. 

Ainii, mulla on muutes asiaa. S on nykyään aikasmoisen vakava juttu. :) tai ei ees mikään juttu, sanotaanko että suhde. Tää tunne on jotaki, mitä en oo ennen kokenu suhteessa. Tää on pelottomuutta. Sitä ettei tarvi pelätä että tullee jotaki paska niskaan sen suunnalta. Ainut ongelma on, etten uskalla luottaa. S ansaitsis, enemmänku kukaan, mun luottamuksen. Mikä helv siinä on etten vaan pysty? Ei oo kovin kivaa sanoa "ei, mie en luota sinuun". Vaikka S luottaa minuun täysin, vaikka nähdään niin harvoin. Toissa perjantaina nähtiin ekaa kertaa KOLMEEN VIIKKOON! Ja silti, se luottaa muhun täysin. Tää on niin väärin sitä kohtaan... Vaikka tiedän ettei se tekis mulle koskaan mittään pahhaa ekäikä KOSKAANMILLOINKAAN satuttais minua.

This is killing me. Soon. 

Uskon, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Niin tulee tapahtumaan. 

- Hanna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Annahan tulla :)